"60-70- luvulla kun opiskelin lääketiedettä, suurin terveyskysymys oli rasvat. Lähes kaikki rasvat nähtin pahoina ja eläinrasvat sydän-ja verisuonitautien päällimmäisenä syynä. Ongelma kosketti varsinkin Suomen itäosia sillä tilastojen mukaan sydäntautikuolleisuus oli Pohjois-Karjalassa maailman huippuluokkaa. Teorioita voi aina luoda mutta vaarana on että kun kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä ei ole otettu huomioon voidaan joutua todella harhaan. Tiede on kuin muoti, milloin sitä, milloin tätä. Sydäntutkijat keskittyivät tuolloin vain käytettyjen rasvojen ja kolesterolin kokonaimäärään. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät jäivät huomiotta. Alkoi kertyä ristiriitaista tietoa. Länsi-Suomesta mitattiin uhtä suuria kolesteroliarvoja kuin Pohjois-Karjalasta mutta sydänkuolleisuuksissa oli huima ero länsiosan eduksi. Ranskassa käytetään paljon voita, kermaa ja juustoja, tyydytettyjä rasvoja mutta silti sydänkuolleisuus oli seitsemäsosa Pohjois-Karjalan luvuista. Ja eskimot, jotka söivät vain eläinravintoa ja sydäntaudit olivat hyvin harvinaisia. Kävikin ilmi että alkuperäiskansat, jotka käyttävät ravintonaan pelkästään oman kulttuurinsa perinteistä ruokaa riippumatta sen laadusta, eivät sairastu sydäntauteihin. Eskimot, jotka olivat luopuneet perinteisestä ruokavaliosta, saivat sydäntauteja missä valkoisetkin. Sydän-ja verisuonitaudit näyttivät olevan yksinomaan teollistuneen maailman ongelma.
Yleensä ollaan yhtä mieltä, että valtimoahtauma eli arteroskleroosi on sydäntautien perussyy, mutta mielipiteet eroavat sitten melkoisesti mikä tuon kalkkeuman aiheuttaa. Pelkät rasvat eivät aiheuta ahtaumaa. Äkkikuoleman syy on kuitenkin vielä selvittämättä. Sydänkohtaus syntyy ilmeisesti monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ahtautuneista suonista johtuva huono verenkierto aiheutttaa ärsytystä sydänlihaksessa. Nykytutkimuksen mukaan tulehduksella on merkittävä osuus niin valtimoiden kovettumissa kuin sydänkohtauksissa. Tulehduksen syntyyn vaikuttavat monet tekijät kuten ravinto ja infektiot. Omega-6/3-rasvahappojen suhde aiheuttaa elimistössä tulehdusta kuten myös liian hiilihydraattipitoinen ravinto. Tulehdus ärsyttää jo ennästään herkistynyttä sydänlihasta. Autonominen hermosto aiheuttaa lisää sydänlihaksen ärsytystä aktivoitumalla stressin ja hormonaalisten syiden takia. Myös kohonnut insuliini vaikuttaa monella tavalla haitallisesti sydämeen. Vaikka psyykkisiä syitä vähätellään nykyisin sairauden syynä niin katsoisin niillä olevan hyvin merkittävä osuus sydänkohtausten synnyssä. Sisäinen stressi on monen sairauden taustalla. Aggressiivisten ja vihamielisten tunteiden torjunta syvälle tiedostamattomaan aiheuttaa pysyvää jännitystä mistä on seurauksena vastustuskyvyn häiriöitä, allergiaa, ihottumia, ruoansulatuselinten häiriöitä, lihasjännitystä, selkäkipuja, verenpainetautia ja rytmihäiriöitä. Tunteet vaikuttavat autonomisen hermoston ja hormonien kautta. On helposti ymmärrettävissä, että ennestään ärsyyntynyt sydänlihas ei tarvitse paljoa joutuakseen kaoottiseen tilaan. Raivo voi todella tappaa.
Kuten kaiken kanssa liika tai liian vähän on haitallista. Rasva on kuitenkin ystävä, terveyden ja tasapainon lähde. Ihminen voi tulla toimeen pelkällä rasvalla, kuten eskimojen esimerkki osoittaa kun taas puhdas hiilihydraatti aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia jo jos sen osuus ravinnosta kasvaa yli 75 prosentin.
Välttämättömiä rasvahappoja ovat Omega-3 ja omega-6. Elimistö ei kykene valmistamaan näitä mikä tarkoittaa että ne on saatava ravinnon mukana. Omega-6- rasvahapot aiheuttavat tulehdusta elimistössä ja pahentavat esim. reumakipuja. Ne nostavat myös verenpainetta supistamalla verisuonia, nostavat veren triglyserideja ja lisäävät verihiutaleiden yhdistymistaipumusta lisäten siten veritulppariskiä. Omega-6 lisää myös verisuonien arteroskleroosia ja äkkikuoleman riskiä. Se on osana myös diabeteksen synnyssä ja monissa muissa metabolisissa häiriöissä. Omega-3 vaikuttaa päinvastoin. Se vähentää tulehdusta ja veritulppien riskiä vaikuttaen suotuisasti hyytymismekanismeihin. Kumpikaan näistä rasvoista ei sinänsä ole paha, vaan niidenkin kohdalla tasapaino määrää terveyden. Elimistö tarvitsee molempia toimintoja, sekä tulehdusta että tulehduksen lievitystä. Ongelmia syntyy kun ravinnon mukana ei saada tasapuolisesti molempia rasvahappoja. Nykyisestä ravinnosta puuttuvat omega-3 rasvahapot lähes tyystin. Rasvasota sai aikaan kasvirasvojen hyökyaallon rupkapöytään ja elintarviketeollisuuteen. Kasvirasvat sisältävät lähes yksinomaan poikkeuksellisen runsaasti omega-6-rasvoja. Oliiviöljy on poikkeus, se sisältää omega-9 rasvahappoja, mutta omega-3:a siinä on vähemmän kuin voissa. Kasvikunnasssa esiintyvä omega-3-rasvahappo on alfalinolihapon(AHA) muodossa. Kalassa ja meriruoasssa omega-3:a esiintyy EPA- ja DHA-rasvahappoina. Jalostus ja teollinen ruoanvalmistus on vääristänyt ravinnon rasvakoostumuksen täydellisesti. Alkuperäiskansojen terveys johtuukin paljoti juuri heidän ravintonsa sisältämästä välttämättömien rasvahappojen tasapainosta. Voisikin ajatella että nykydieetti, joka perustuu paljolti omega-6-kasvirasvoihin on vain pahentanut sydäntautiongelmaa. Välttämättömien rasvahappojen epätasapaino aiheuttaa elimistössä jatkuvaa tulehdusta, minkä on katsottu olevan monien eri sairauksien perussyy. Tulehdusta lisää myös runsas hiilihydraattiravinto. Epätasapainoinen ravinto kuormittaa siten elimistöä ja voisikin syystä puhua elimistön kemiallisesta stressistä. Vähäiselläkin omega-3:n lisäyksellä on saatu huomattavan positiivisia tuloksia sydäntaudeissa. Omega-3-rasvahapolla on todettu lukuisia muita suotuisia terveysvaikutuksia. Omega-3 vaikuttaa positiivisesti veren sokeritasapainoon, insuliinin aineenvaihduntaan ja se jopa laihduttaa. Omega-3 vaikuttaa suotuisasti myös monissa tulehduspohjaisissa sairauksissa kuten chronin tauti, reuma, systeeminen lupus ja astma. Omega -6/3-suhteella näyttää olevan merkitystä myös syövän synnyssä sillä omega-6:n on todettu kiihdyttävän solujen kasvua. Samalla omega-6 myös siten aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista.
Omegarasvahapoilla on erittäin suuri merkitys aivojen kasvulle, kehitykselle ja toiminnalle. Aivot ovat pääosin muodostuneet rasvasta ja omegarasvoilla on aivojen rakenteelle olennainen merkitys. On arvioitu että japanilaisten muita keskimääräistä pidemmän elämän ja korkeamman älykkyysosamäärän johtuvan juuri runsaasta kalaravinnosta ja riittävästä EPA ja DHA.rasvahappojen saannista. Kala todellakin näyttää lisäävän järkeä. Hyviä tuloksia on saatu hoidettaessa EPA ja DHA- rasvahapoilla keskittymishäiriöitä, väkivaltaisesti käyttäytyviä, depressiota, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja jopa skitsofreniaa. Raskauden aikana sikiö saa rasvahapot äidiltä jopa äidin kustannuksella. Tällä voi olla yhteyttä synnytyksen jälkeiseen depressioon.
Joidenkin tutkijoiden mukaan nykyravinto, josta puuttuvat välttämättömät rasvahapot, vie ihmistä kehityksessä taaksepäin. On mitattu aivojen koon pienenemistä. Yleensä rasvaisia kaloja, kuten lohi, makrilli ja tonnikala, pidetään hyvinä omega-3:n lähteinä. Saasteet ovat sitten todellinen ongelma.
" A.Heikkkilä, Elämän paras aika
Neways satsaa myöskin Omega-3 kalaöljyssä tutkittuun, turvalliseen ja laadukkaasen kalaöljyyn.
