Satu aineenvaihdunnasta – Ja me vain entisestään happamoidumme
Alinomaan kuulee mainittavan, että aineenvaihdunta hidastuu iän myötä, ja me sen vuoksi lihomme. Hyvä tekosyy! Mutta mitä aineenvaihdunta oikeastaan on?
Se on ravinteiden hyödyntämistä – niiden muuntamista energiaksi – ja kuona-aineiden poistamista. Siis ravinteet sisään, energia käyttöön ja kuonat pihalle. Toisin sanoen: Aineenvaihdunta voi toimia aivan yhtä vilkkaasti vanhalla kuin nuorella. Se on itsestä kiinni!!!
Aineenvaihduntatoiminnoissa syntyy aina happoja, jotka normaalisti heti neutralisoidaan emäksisesti vaikuttavilla kivennäisaineilla. Ruokailutottumuksillamme lisäämme kuitenkin happojen määrää. Liha, kala, makkara, juusto, pikaruoka, valmisruoka, naksut ja makeiset, sokeri- ja hiilihappopitoiset juomat, kahvi, musta tee, alkoholijuomat ja savukkeet, myös useimmat lääkevalmisteet ovat happamia tai ainakin tulevat happamaksi aineenvaihdunnassa.
On muitakin tekijöitä, joihin elimistömme reagoi kirjaimellisesti happamasti: liikunnan puute, stressi, ärsykkeiden ylitarjonta, unen puute, ummetus. Jopa riitely ja harmi laukaisevat hormonaalista happamoitumista. Niinpä aineenvaihduntamme vuosien saatossa todellakin hidastuu – ja elimistömme happamoituu entistään.
Reilusti liikuntaa, oikeanlainen ravitsemus, riittävä veden saanti ja stressin minimointi takaavat aineenvaihdunnan moitteettoman toiminnan aina hautaan saakka.
Kuona-aineet – Mitähän ne ovat?
Elintasotautien valtaosa johtuu alun perin elimistön kuonaantumisestä. Silti on vielä monia lääkäreitä, jotka kiistävät koko kuonataakan olemassaolon. He uskovat, että elimistö pystyy poistamaan kaiken saamansa kuonan.
Arkikielessä tarkoitamme kuona-aineilla kaikkia orgaanisesti kelvottomia ja haitallisia yhdisteitä – aineita – joita syntyy aineenvaihdunnan tuloksena. Tavallisesti nämä myrkyt poistuvat suoliston, munuaisten, hengitysteiden ja ihon kautta. Mutta jos elimistöön kertyy liikaa kuonaa, ei puhdistuslaitos selviä tehdävästään, vaan myrkyt alkavat varastoitua: aluksi sidekudokseen, sitten rasvasoluihin ja lopulta jopa orgaanisiin kudoksiin.
Huom: Kuona-aineet ovat elimistöön ruuhkautuneita happamia myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Lääketieteessä puhutaan liikahappamoitumisesta.
Happamoituminen – Hapan naama ei naurata!
90 prosenttia saksalaisista kärsii elimistön happamoitumisestä, siis kuona-aineiden ylikuormasta. Eikä Suomessa näytä sen paremmalta.
Epäterveellinen kiihkeä elämämme synnyttää enemmän happoja, kuin keho sietää. Kun elimistö ei ennätä neutralisoida happoja riittävän nopeasti, niitä alkaa varastoitua vaikeasti sulavina suoloina side- ja rasvakudoksiin. Naisilla nämä happovarastot kertyvät takamuksiin ja reisiin. Miehillä ei näillä seuduilla ole samanlaisia ongelmia, mutta heillä myrkyt varastoituvat suoraan tärkeille elimellisille alueille.
Tämä on erittäin vaarallista, sillä nämä myrkylliset kuona-aineet aiheuttavat lukemattomia elintasosairauksia, kuten reumaa ja luukatoa. Sidekudos ja rasvasolut imevät happoja kuin pesusieni ja eräänä kauniina päivänä sieni on imenyt itsensä täyteen ja hapot leviävät ympöröiviin elimiin.
Tähän mennessä ei myrkystä vielä ole näkynyt mitään konkreettisia sairauden merkkejä, velttoa vatsaa tai selluliittia lukuun ottamatta (kurkkaapa tämäkin artikkeli). Mutta 45-50 vuotiaalle vaiheilla alkaa kehomme lähettää kaikenlaisia signaaleja, joista sitten iän myötä kehittyy vakavia sairauksia.
Happamoitumisen ensimerkit – Ärsyttää, tympii, väsyttää
Olet yhä useammin hermostunut, ärtynyt, haluton ja tarmoton. Vastustuskykysi heikkenee, ja podet flunssa vähintään kerran vuodessa. Allergiat lisääntyvät. Hiukset menettävät kiiltonsa ja muuttuvat ohuiksi ja hauraiksi j/tai niitä alkaa huveta. Iholle kertyy turvotusta, patteja, rasvakerroksia ja seluliittia. Ruoansulatus sekoaa. Hampaisiin tulee reikiä ja paradontoosia (ienten vetäytymistä). Selkäkivut, lihas- ja päänsärky alkavat vaivata, verenpaine nousee. Vaikeat sairaudet kuten vatsa- ja suolistotulehdukset, aineenvaihduntahäiriöt, krooniset tulehdukset, reuma, kihti, luukato tai sydänverenkierto-ongelmat ilmoittavat olemassaolostaan.
Happamoituminen tekee luutkin pehmeiksi ja hauraiksi
Tri Wolfgang Weck Tauberland-Klinikalta Bad-Mergentheimissa on havainnut, että teollistuneisssa maissa elävien ihmisten luusto joutuu uhraamaan 60 mg kivennäisaineita päivässä elintärkeään happotulvan neutralisointiin. Kymmenessä vuodessa siihen kuluu 250 g parasta luuainesta. Jokseenkin saman verran kivennäisaineita sisältää ihmisen sääriluu.
Jos on mieli saada ravinnosta riittävä määrä kivennäisaineita, on varminta nauttia 70% emäksisiä ruoka-aineita (hedelmiä, vihanneksia, juureksia, salaattia). Niiden ohella sopii syödä neutraaleja aineita, kuten täysjyvä- tai maitotuotteita (muttei sentään maitoa!!!) Ravinto saisi sisältää korkeintaan 30% happoja muodostavia lihaa, makkaraa, juustoa, valkoista leipää, pastoja, suklaata, ranskalaisia, chipsejä, limppareita, kahvia ja alkoholijuomia.
Jos ruokailutottumuksesi eivät tähän taivu, on pakko suositella biologisesti valmistettujen vitamiini, kivennäis- ja hivenainetuotteiden (vitaaliaineiden) hankintaa ja päivittäistä käyttöä. Niihen on paras totutella myös kaikkien, joiden elimistö jo on toivottomasti happamoitunut. Myös ylipainoisille voi apu löytyä lisäravinteista, he kun muuten lähes aina kärsivät myös happamoitumisesta.
Myrkkyjä kertyy - tauti iskee
Eri hapot, kuten virtsa- tai maitohappo, voivat niveliin ja lihaksiin varastoiduttuaan aiheuttaa kivuliaita tauteja, tai vaikkapa rasva/valkuaisaineyhdisteitä, jotka johtavat luukatoon. Ne voivat synnyttää kadaveriiniä (ruumismyrkkyä), jota syntyy helposti, mikäli liha ei sula normaalisti.
Suolistossa syntyy myös monia käymis- ja mätänemistuotteita sekä huonoja alkoholiyhdisteitä. Kaiken kukkuraksi myrkytämme itseämme varta vasten myös alkoholilla, nikotiinilla, kofeiinilla ja kaikenlaisilla lääkeaineilla, kaikista ruoka-aineisiimme lisätyistä ja kertyneistä myrkyistä puhumattakaan.
Suolistoon kehittyneet myrkyt joutuvat suolen seinämien läpi vereen ja siitä elimistöön. Jos tahtoo säästyä näiltä myrkyiltä, on valittava oikeanlainen ruoka, liikuttava runsaasti ja huolehdittava nesteensaannistaan.
Diabetes, tulehdukset, allergiat, ihotaudit, päänsärky ja migreeni, masennus, heikot hermot ja unihäiriöt, selkä-, nivel- ja lihassäryt, hengenahdistus, sydäntaudit, verisuonten tukkeutuminen, verenpaineongelmat ja ruoansulatusvaivat, ts. mitä moninaisimmat aineenvaihduntahäiriöt ovat varastoituneiden myrkkyjen tuottamia.
Suolistossa syntyy myös monia käymis- ja mätänemistuotteita sekä huonoja alkoholiyhdisteitä. Kaiken kukkuraksi myrkytämme itseämme varta vasten myös alkoholilla, nikotiinilla, kofeiinilla ja kaikenlaisilla lääkeaineilla, kaikista ruoka-aineisiimme lisätyistä ja kertyneistä myrkyistä puhumattakaan.
Suolistoon kehittyneet myrkyt joutuvat suolen seinämien läpi vereen ja siitä elimistöön. Jos tahtoo säästyä näiltä myrkyiltä, on valittava oikeanlainen ruoka, liikuttava runsaasti ja huolehdittava nesteensaannistaan.
Diabetes, tulehdukset, allergiat, ihotaudit, päänsärky ja migreeni, masennus, heikot hermot ja unihäiriöt, selkä-, nivel- ja lihassäryt, hengenahdistus, sydäntaudit, verisuonten tukkeutuminen, verenpaineongelmat ja ruoansulatusvaivat, ts. mitä moninaisimmat aineenvaihduntahäiriöt ovat varastoituneiden myrkkyjen tuottamia.
Miten päästä eroon hapoista – ja kiloista
Poista kaikki happoja muodostavat elintarvikkeet ruokalistaltasi! Syö sen sijaan paljon hedelmiä, vihanneksia, salaattia ja yrttejä. Totuttaudu kivennäisaine- ja vitamiinilisäravinteisiin, ne auttavat happojen neutralisoinnissa ja täydentävät tyhjiä varastoja. Juo paljon raikasta vettä (ainakin 2 litraa päivässä) munuaistesi terveydeksi. Vesi huuhtoo liuenneet suolat pois elimistöstä.
Voit kaikessa rauhassa syödä palan kakkua, juoda pari kupillista kahvia ja nauttia lasillinen punaviiniä iltaisin. Syödäkin saa niin paljon kuin maittaa, kunhan muistaa ottaa huomioon, että puolen kilon spagettiannos on neutralisoitava kolmeneljänneskilon salaattiannoksella. Näin ollen taitaa monelle puoletkin riittää. Painon kannalta on luovuttava hiilihapollisista kivennäisvesistä ja makeutetuista virvoitusjuomista. Ja näpit irti tavarasta, joka sisältää kovetettua rasvaa, kuten margariinit, makkara, einekset. Punaisen lihankin voi hylätä, jos voi.
Ennen kaikkea: liiku! Hymysuin raikkaassa ilmassa harjoitettu liikunta jouduttaa kuona-aineiden poistoa ja saa elimistön emäksiseksi.
Voit kaikessa rauhassa syödä palan kakkua, juoda pari kupillista kahvia ja nauttia lasillinen punaviiniä iltaisin. Syödäkin saa niin paljon kuin maittaa, kunhan muistaa ottaa huomioon, että puolen kilon spagettiannos on neutralisoitava kolmeneljänneskilon salaattiannoksella. Näin ollen taitaa monelle puoletkin riittää. Painon kannalta on luovuttava hiilihapollisista kivennäisvesistä ja makeutetuista virvoitusjuomista. Ja näpit irti tavarasta, joka sisältää kovetettua rasvaa, kuten margariinit, makkara, einekset. Punaisen lihankin voi hylätä, jos voi.
Ennen kaikkea: liiku! Hymysuin raikkaassa ilmassa harjoitettu liikunta jouduttaa kuona-aineiden poistoa ja saa elimistön emäksiseksi.
Sidekudos - Ulkonäkövaikuttaja
Sidekudos ratkaisee ulkonäkömme. Se paljastaa, oletko terve, nuori ja puoleesivetävä. Esim. selluliitti on harmiton merkki siitä, mitä tapahtuu, kun sidekudos repsahtaa.
Sidekudos taitaa olla kehomme vähiten arvostettuja elimiä, mutta kun se veltostuu, ilmenee muissakin elimissä takuulla toimintahäiriöitä. Sidekudosta on kehon joka kolkassa sitomassa, tukemassa, ankkuroimassa, ryhdistämässä ja kiinnittämässä. Se kuljettaa soluihin kaikkinaisia aineita, joita ilman solut ja elimistö eivät kertakaikkiaan tulisi toimeen, esim. vitamiineja, ravinteita ja hormoneja. Sidekudoksen kautta solut myös tyhjentävät "roskalaatikkonsa".
Jos nämä toiminnot häiriintyvät, alkaa sidekudokseen kertyä kuonaa - pikkuhiljaa ja täysin varoituksetta. Jotakin häijyä tapahtuu sisällämme - sidekudos alkaa tukkeutua. Solujen ravinnonsaanti heikkenee ja käy vajavaiseksi, puhtaanapito lakkaa toimimasta.
Kun solut kärsivät kuonasta, vanhenee koko ihminen nopeasti. Ikävä kyllä, ihmisen havahduttavaa solukuonahälytintä ei vielä ole keksitty. Tilanteen voi aavistaa, jos olo on väsähtänyt ja haluton, jos mieliala voisi olla parempikin. Eikä peilistä näkyvä harmaa veltostunut iho sitä kohenna.
Sidekudos taitaa olla kehomme vähiten arvostettuja elimiä, mutta kun se veltostuu, ilmenee muissakin elimissä takuulla toimintahäiriöitä. Sidekudosta on kehon joka kolkassa sitomassa, tukemassa, ankkuroimassa, ryhdistämässä ja kiinnittämässä. Se kuljettaa soluihin kaikkinaisia aineita, joita ilman solut ja elimistö eivät kertakaikkiaan tulisi toimeen, esim. vitamiineja, ravinteita ja hormoneja. Sidekudoksen kautta solut myös tyhjentävät "roskalaatikkonsa".
Jos nämä toiminnot häiriintyvät, alkaa sidekudokseen kertyä kuonaa - pikkuhiljaa ja täysin varoituksetta. Jotakin häijyä tapahtuu sisällämme - sidekudos alkaa tukkeutua. Solujen ravinnonsaanti heikkenee ja käy vajavaiseksi, puhtaanapito lakkaa toimimasta.
Kun solut kärsivät kuonasta, vanhenee koko ihminen nopeasti. Ikävä kyllä, ihmisen havahduttavaa solukuonahälytintä ei vielä ole keksitty. Tilanteen voi aavistaa, jos olo on väsähtänyt ja haluton, jos mieliala voisi olla parempikin. Eikä peilistä näkyvä harmaa veltostunut iho sitä kohenna.
Toimivia vastatoimenpiteitä
1. Urheilu ja liikunta on kaiken A ja O. Urheilu tuo sidekudokselle ja koko ihmiselle uusia voimia. Tietysti edellyttäen, että liikkuu oikein.
2. Urheillessa on pidettävä yllä happiylitarjontaa. Liian kovalla yrityksellä voi vahingoittaa sydänverenkiertojärjestelmäänsä: Liiallisuus aiheuttaa lihaksissa krapulan, vapaita radikaaleja kehittyy ja tavoiteltu rasvan poltto vaihtuu sokerin palamiseen. Ja rasvat jäävät kupeille. Mittaa aerobinen pulssisi!
3. Tärkeimmät ravitsemusperiaatteet: Lihaa (valkoista) vain kohtuudella, sillä liha muodostaa aineenvaihdunnassa happoja, jotka johtavat kuonaantumiseen. Liiat hiilihydraatit, kuten leipä, pastat, perunat ja kaikki makea, rasittavat sidekudosta. Hyvä sääntö "five a day" kehottaa syömään viidesti päivässä tuoreita hedelmiä tai vihanneksia. Edes useimmiten? Lisäksi olisi hyväksi napsia jotakin laadukasta lisäravinnetta. Sidekudoksen kimmoisuus kaipaa erityisesti neljää aminohappoa, joista monilla on puutetta: Lysiini, arginiini, mentioni ja proliini (hyvissä valkuaistuotteissa). Sen lisäksi runsaasti C-vitamiinia.
Ei ole mitään takeita siitä, että kerran oppimasi ja muidenkin tuttujesi omaksumat ruokailutottumukset välttämättä olisivat tasan oikeat! Käytä siis järkeäsi, ja kokeile, mikä sopii juuri sinulle!
2. Urheillessa on pidettävä yllä happiylitarjontaa. Liian kovalla yrityksellä voi vahingoittaa sydänverenkiertojärjestelmäänsä: Liiallisuus aiheuttaa lihaksissa krapulan, vapaita radikaaleja kehittyy ja tavoiteltu rasvan poltto vaihtuu sokerin palamiseen. Ja rasvat jäävät kupeille. Mittaa aerobinen pulssisi!
3. Tärkeimmät ravitsemusperiaatteet: Lihaa (valkoista) vain kohtuudella, sillä liha muodostaa aineenvaihdunnassa happoja, jotka johtavat kuonaantumiseen. Liiat hiilihydraatit, kuten leipä, pastat, perunat ja kaikki makea, rasittavat sidekudosta. Hyvä sääntö "five a day" kehottaa syömään viidesti päivässä tuoreita hedelmiä tai vihanneksia. Edes useimmiten? Lisäksi olisi hyväksi napsia jotakin laadukasta lisäravinnetta. Sidekudoksen kimmoisuus kaipaa erityisesti neljää aminohappoa, joista monilla on puutetta: Lysiini, arginiini, mentioni ja proliini (hyvissä valkuaistuotteissa). Sen lisäksi runsaasti C-vitamiinia.
Ei ole mitään takeita siitä, että kerran oppimasi ja muidenkin tuttujesi omaksumat ruokailutottumukset välttämättä olisivat tasan oikeat! Käytä siis järkeäsi, ja kokeile, mikä sopii juuri sinulle!
Entsyymit - Kehon ihmeparantajat
Entsyymejä saa vain elävästä ravinnosta!
Kaikki elimistömme solut (noin100 biljoonaa), samoin kuin kasvien solut, ovat tulvillaan äänetöntä elämää, jota kutsutaan entsyymitoiminnaksi.
Entsyymit ovat valkuaisainemolekyylejä, jotka ovat erikoistuneet pitämään elimistön miljoonaa eri prosessia käynnissä. Ilman ruoansulatusentsyymejä kestäisi esimerkiksi lihapalan sulaminen tuhat (1000!) vuotta.
Joka päivä elimistössä kuolee 400-800 miljardia solua. Entsyymit poistavat nämä myrkylliset jätteet keuhkojen, munuaisten, ihon ja suoliston kautta. Samalla entsyymien on myös huolehdittava ruoantähteiden poistamisesta.
Jos elimistö ei saa entsyymejä syömistämme hedelmistä ja vihanneksista, joutuu oma entsyymituotantomme ylitöihin.
Koska ruoansulatus on entsyymien ensisijainen tehtävä, ne eivät ennätä torjumaan vapaita radikaaleja, jotka tekevät elimistöömme miljoonia hyökkäyksiä päivässä. Siis sairastumme. Alimiehityksellä entsyymit eivät myöskään ehdi kuljettamaan tarvittavia ravintoaineita veriteitse niiden päämäärään, joten vastustuskykymme heikkenee.
Entsyymit tuhoutuvat herkästi yli 60°C:n lämpötilassa. Kaikki ruoka, joka on kuumennettu yli 60 asteeseen, on kuollutta ruokaa.
Entsyymejä kutsutaan myös aineenvaihdunnan moottoreiksi. Niitä voi pitää solujemme managereina!
Muista!
Entsyymeillä on monia elintärkeitä tehtäviä:
1. sulamattomien ruoantähteiden poistaminen (kuonaa)
2. kuolleiden solujen poistaminen (myös kuonaa)
3. vapailta radikaaleilta suojaaminen
4. elintärkeiden ravinteiden kuljetus elimistön yksittäisiin soluihin veren välityksellä
Toisin sanoen: Entsyymit takaavat terveytemme ja hyvän olon perustan. Kukin voi osaltaan auttaa asiaa. Terveyden perussääntöjä on siksi syytä kunnioittaa.
Kaikki elimistömme solut (noin100 biljoonaa), samoin kuin kasvien solut, ovat tulvillaan äänetöntä elämää, jota kutsutaan entsyymitoiminnaksi.
Entsyymit ovat valkuaisainemolekyylejä, jotka ovat erikoistuneet pitämään elimistön miljoonaa eri prosessia käynnissä. Ilman ruoansulatusentsyymejä kestäisi esimerkiksi lihapalan sulaminen tuhat (1000!) vuotta.
Joka päivä elimistössä kuolee 400-800 miljardia solua. Entsyymit poistavat nämä myrkylliset jätteet keuhkojen, munuaisten, ihon ja suoliston kautta. Samalla entsyymien on myös huolehdittava ruoantähteiden poistamisesta.
Jos elimistö ei saa entsyymejä syömistämme hedelmistä ja vihanneksista, joutuu oma entsyymituotantomme ylitöihin.
Koska ruoansulatus on entsyymien ensisijainen tehtävä, ne eivät ennätä torjumaan vapaita radikaaleja, jotka tekevät elimistöömme miljoonia hyökkäyksiä päivässä. Siis sairastumme. Alimiehityksellä entsyymit eivät myöskään ehdi kuljettamaan tarvittavia ravintoaineita veriteitse niiden päämäärään, joten vastustuskykymme heikkenee.
Entsyymit tuhoutuvat herkästi yli 60°C:n lämpötilassa. Kaikki ruoka, joka on kuumennettu yli 60 asteeseen, on kuollutta ruokaa.
Entsyymejä kutsutaan myös aineenvaihdunnan moottoreiksi. Niitä voi pitää solujemme managereina!
Muista!
Entsyymeillä on monia elintärkeitä tehtäviä:
1. sulamattomien ruoantähteiden poistaminen (kuonaa)
2. kuolleiden solujen poistaminen (myös kuonaa)
3. vapailta radikaaleilta suojaaminen
4. elintärkeiden ravinteiden kuljetus elimistön yksittäisiin soluihin veren välityksellä
Toisin sanoen: Entsyymit takaavat terveytemme ja hyvän olon perustan. Kukin voi osaltaan auttaa asiaa. Terveyden perussääntöjä on siksi syytä kunnioittaa.
Elimistöllä on älyä - meillä ei!
Ala kuunnella kehoasi! Se kertoo auliisti, mitä kaipaa ja mitä ei. Se on nimittäin älykkäämpi kuin kaikki ravintoterapeutit yhteensä. Meille tyrkytettyjä ruokailutottumuksia seuraten ahdamme muuten itsemme täyteen tavaraa, jota TV maireasti mainostaa.
Keinotekoisilla maku- ja lisäaineilla luodaan alati maukkaampia herkkuja, jotka yhä enemmän hivelevät makuhermojamme, samalla kun kehon ääni hiljenee ja hiljenee vaietakseen lopulta täysin. Kehomme ei enää jaksa puolustautua päivittäistä kurmuutusta vastaan.
Viimeistään viisikymppisenä se sitten taas ilmoittaa itsestään: Liian korkea verenpaine, sokeria, verisuonten kalkkeutumaa, tukkeutunut suolisto, tukoksia aivoissa. Seuraamukset: diabetes, infarkti, aivohalvaus, Alzheimer, paksusuolen syöpä, esimerkiksi.
Ei näin tarvitse olla.
Solujen kuntojumppaa - Lasillinen vettä tunnissa
Ilman vettä ei pysy hengissä. Kehostamme noin 70 prosenttia on vettä, aivoista jopa yli 90 prosenttia.
Pitäisi juoda noin kolme desilitraa vettä joka tunti. Ei sitä aina muista. Mutta huomaa, että minkäänlainen ruokavalio tai kunto-ohjelma ei auta, jos vesi ei samalla huuhdo elimistöstä haitallisia aineita. Myrkyt ja kuona-aineet on poistettava. Kunnollinen vesihuuhtelu vaalii rakkaita solujamme.
Elimistömme pystyy varastoimaan vettä rasvakudoksiinsa. Kun sille selviää, että solujen vedensaannista huolehditaan - kahdesta kahteentoista viikkoon voi kestää, ennenkuin se huomaa seikan - se alkaa itsenäisesti purkaa vesivarastojaan. Niinpä ihminen laihtuu ja alkaa olla paremman näköinen. Olo kohenee ja vilkastuu aivotoimintaa myöten, ja tämä kaikki vain raikkaan veden ansiosta.
Monet juovat liikaa hiilihappopitoista kivennäisvettä. Happo kuormittaa. Juo mieluummin tavallista vesijohtovettä, jos se maistuu, tai ehkä kaikkein mieluiten aitoa lähdevettä. Veden toimivuus perustuu siihen, mitä se huuhtoo mukaansa, ei siihen, mitä sen myötä saamme.
Laita aluksi vaikka ajastin hälyttämään tunneittain, että opit juomaan tarpeeksi. Pienillä kikoilla totut siihen kyllä! Kunhan ensin on tajunnut, miksi on juotava, on helppo keksiä, miten sen muistaa.
Kahvin, virvoitusjuomien, oluen ja viinin huono puoli on niiden sisältämien kemikaalien suuri määrä. Niissä on väriaineita, säilöntäaineita, sokeria ja keinomakuaineita. Näiden haitta-aineiden poistamiseen elimistö tarvitsee vettä. Usein jopa enemmän vettä, kuin itse juoma sisältää. Nämä nautintoaineet vaativat elimistöltä vielä lisää nestettä. Siksi kostean illan jälkeen herää mielettömään janoon. Äkkinäisen kuivumisen ja liian suuren happomärän seuraus voi olla myös jyskyttävä päänsärky, jäsenten kolotus ja yleinen pahoinvointi.
Entä mistä sitten tiedät, että veden saantisi on riittävä? Nipistäpä käsivarren ihoa kahdella sormella, ja katso irroitettuasi, vetäytyykö iho heti takaisin nipistyksen jälkiä jättämättä. Jos ei, on syytä tarttua vesipulloon hiukan taajemmin. Toinen merkki veden vähyydestä on virtsan liiallinen väri: pissan tulee olla kainon kellertävää, lähes veden väristä.
Järisyttävää: Useimmat vanhuksistamme kuolevat janoon! Vanhainkodeissa ei henkilökunnan aika riitä, eikä sen puoleen hermotkaan, juottamaan jokaista potilasta kerran tunnissa, useimmiten vielä vastoin vanhuksen tahtoa. Sitäpaitsi olisi vaipatkin siinä tapauksessa vaihdettava toisenkin kerran päivässä. Tai olisi kehitettävä vielä entistä imukykyisempi vaippaversio...
